Mitä postihistoria on?
Postihistoria on postimerkkeilyn eli filatelian osa-alue. Historia ylipäätään on menneiden asioiden järjestämistä loogiseen järjestykseen, niin että pystytään kertomaan tarina siitä mitä joskus on tapahtunut. Postihistoriassa tarina liittyy postin palveluiden tai postin merkintöjen kehitykseen. Käytännön keräilyssä postihistoria jakaantuu kolmeen osa-alueeseen:
- Kertovan postihistorian keräilyssä on tavoitteena loogisesti etenevä tarina, joka kertoo
- postin palveluiden kehityksestä ylipäätään jonain ajanjaksona
- jonkin yksittäisen postipalvelun kehityksestä
- postin käsittelystä jonkin poikkeustilanteen aikana
- Kertovan postihistorian keräilyssä on tavoitteena loogisesti etenevä tarina, joka kertoo
- Postin käsittelystä kertovien merkintöjen keräilyä kutsutaan leimakeräilyksi. Se muistuttaa normaalia postimerkkeilyä, sillä leimoja kerätään usein erilaisten leimaluetteloiden perusteella.
- Kotiseutukeräily on sekoitus kahdesta edellisestä. Siinä keräilyn ajatuksena on selvittää postin palveluiden kehitystä jollakin maantieteellisesti rajatulla alueella. Keräilijällä on yleensä hyvin vahva side keräilyn kohteena olevaan alueeseen, siitä nimi.
Postihistorian osa-alueita
Kansainvälinen Filatelistiliitto jaottelee postihistorian seuraaviin osa-alueisiin:
- Varhaisfilateeliset postipalvelut
- Postipalvelujen paikallinen, alueellinen, kansallinen tai kansainvälinen kehitys
- Postitaksat
- Postinkuljetusreitit
- Postinkäsittelymerkinnät eli leimakeräily
- Sotilasposti, kenttäposti, piiritysposti, sotavankiposti, siviili- ja sotilashenkilöiden internointileiriposti
- Laivaposti sekä meri- että sisävesiliikenteessä
- Rautatieposti
- Erilaisten liikkuvien postitoimipaikkojen posti
- Onnettomuusposti
- Desinfioitu- / kulkutautiposti
- Postisensuuri
- Lunastuslähetykset
- Postitoimintojen automaatio
- Postiagentuurien postinkäsittelymerkinnät
- Virkaposti, postimaksutta kulkenut posti
Miten postihistoriaa harrastetaan?
- Keräämällä aihealueeseen liittyviä postilähetyksiä. Sopivaa materiaalia löytyy alan huutokaupoista, messuilta, kirpputoreilta, nettihuutokaupoista, keräilijäkollegoilta
- Keräämällä aihealueeseen liittyvää tietoa alan kirjallisuudesta, postin ohjeistoista ja muista historiallisista lähteistä. Tutkijan aarreaitta on Postimuseon kirjasto Helsingin pääpostitalossa.
- Postihistoriallisessa kokoelmassa nämä kaksi osa-aluetta yhdistetään loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi. Hyvän kokoelman tunnistaa selkeästä, keskeiset asiat läpikäyvästä tarinasta ja hienosta materiaalista.
Lisää postihistorian osa-alueista
Seuraavassa esitellään kukin postihistorian virallinen (so. FIP:n näyttelysääntöjen mukainen) osa-alue lyhyesti. Lisäksi luetellaan osa-aluetta käsittelevää kirjallisuutta. Joistakin osa-alueesta on nähtävillä esimerkkikokoelmia havainnollistamaan ihan konkreettisesti, minkälaisia kohteita osa-alueella kerätään.
A. Postihistoria- ja postileimakokoelmat
Postihistoriakokoelmat sisältävät virallisten, paikallisten tai yksityisten postilaitosten kuljettamaa ja niihin liittyvää aineistoa ja kuvaavat yleensä postin reittejä, taksoja, käsittelymerkintöjä, käytäntöjä sekä muita postaalisia näkökohtia, palveluja, toimintoja ja tehtäviä, jotka liittyvät postipalvelujen kehityksen historiaan. Postileimakokoelmissa luokitellaan ja/tai tutkitaan virallisten, paikallisten tai yksityisten postilaitosten käsittelymerkintöjä postilähetyksillä, postimerkeillä ja muilla postitoimintaan liittyvillä kohteilla.
Postihistoriallisia aiheita ovat esimerkiksi seuraavat.
A.1. Varhaisfilateeliset postipalvelut
Varhaisfilatelialla tarkoitetaan aikaa ennen postileimoja ja postimerkkejä. Tarkastelun kohteena tyypillisesti ovat lähetyksillä olevat merkinnät ja lähetysten kulkemat postireitit.
A.2. Postipalvelujen paikallinen, alueellinen, kansallinen tai kansainvälinen kehitys
Tässä osa-alueessa keskitytään siihen, miten postin palvelut on järjestetty ja miten nämä järjestelyt ovat muuttuneet, kehittyneet. Tarkastelussa ovat esimerkiksi leimasto, postitoimipaikat, kuljetustavat, kuljetusreitit, jokin postin palvelu tai jotkut edellä mainituista keräilyalueen maantieteellisen laajuuden saneleman mielekkyyden mukaan.
Kirjallisuutta:
Hannula, P., Kotimaan postin järjestelyt nuoressa Suomessa. Joutjärven Postimerkkikerho ry. Espoo, 2008.
Hannula & Valtonen, Kotimaan postin järjestelyt murrosajan Suomessa. Joutjärven Postimerkkikerho ry. Espoo, 2005.
Helkiö, E.J., Lapin läänin postihistoriaa. Oy Kaj Hellman Ltd. Lahti, 1985.
Helkiö, Hakaheimo, Järvensivu, Oulun läänin postihistoriaa. Omakustanne. Lahti, 1985.
Hirvikoski, K., Suomen postitoimipaikat 1638-1985; Postoffices in Finland 1638-1985. Suomen Filatelistiliitto. Helsinki, 1988.
Hänninen, R., Kurkijoen kunnan postitoimipaikat ja leimaston kehitys. 0. (1986).
Järvensivu, J., Keski-Suomen läänin postihistoriaa. Oulu, 1993.
Koskela, P., Tampereen paikallisposti (moniste). 1985.
Leistevuo, O., Alavuden postiolojen kehitysvaiheita, leimoja ja lähetyksiä. Suomen Filatelistiliitto. Helsinki, 1987.
Taitto, P., Päijät-Häme postilaukussa; leimastoa ja postihistoriaa. Joutjärven Postimerkkikerho. Lahti, 1989.
Turun Postimerkkikerho ry, Turun postin historiaa ja postileimoja. Turun Postimerkkikerho ry. Turku, 2004.
Kokoelmaesimerkki:
Hannula, Petteri: Kotimaan postin järjestelyt murrosajan Suomessa
A.3. Postitaksat
Postitaksalla tarkoitetaan niitä maksuja, jotka lähetyksen kuljettamisesta ja mahdollisesta muusta käsittelystä on suoritettava postille. Postitaksojen vuoksi lähetyksiä kerättäessä kiinnitetään huomiota siihen, miten lähetyksen taksa on määräytynyt johtuen postilähetyslajista, lisäpalveluista, paino- tai muista määräluokista, kohdemaista jne.
Kirjallisuutta:
Ala-Honkola, Kauppi, Kerppola, Muhonen & Seitsonen, Suomen Postitaksat 1875 – 2001, Postimuseo, 2016
Hannula, Rasehorn, Valtonen, Modernin filatelian postitaksat, Osat I – II. Joutjärven Postimerkkikerho ry. Espoo, 2002.
Mattila, E., Suomen postimaksuja 1881-1985. Mansen Merkki ja Raha. Loimaa, 1985.
Mattila, E., Suomen postimaksut kotimaassa 1810-1875 sekä ulkomaille Venäjän kautta 1816-1852. Espoo, 1994.
Rasehorn, H., Suomen postitaksat 1900-1985. Lahti, 1986.
Rasehorn, H., Uusi Postitaksakirja 1891-1991. Joutjärven Postimerkkikerho. Lahti, 1991.
Kokoelmaesimerkki:
Muhonen, Ari: Ulkomaille kotimaan taksalla 1922-1945
A.4. Postinkuljetusreitit
Postinkuljetusreittien vuoksi lähetyksiä kerättäessä kiinnitetään huomiota siihen, miten lähetyksen kuljetustie on määräytynyt — mitä reittiä lähetys on kulkenut ja miksi.
A.5. Postinkäsittelymerkinnät
Postinkäsittelymerkinnöillä tarkoitetaan kaikkia niitä merkintöjä lähetyksellä, jota siihen on tehty lähetystä postissa kuljetettaessa ja muutoin käsiteltäessä. Keräilyn kohteena tyypillisesti ovat postileimat, postin lipukkeet ja käsin tehdyt merkinnät.
Kirjallisuutta:
Berglund, Hirvikoski, Nousiainen, Pesonen, Maalaiskirjeenkantajien numeroleimat 1-250. Oy Finlandia 88 Ab. Helsinki, 2006.
Berglund, Björklöv, Nordquist, Rodén, Tammelin, Vaasan postileimat-Vasa poststämplar 1812-2001. Vaasan Filatelistit, Vasa Filatelister ry. Vaasa, 2001.
Fager, T., Pyhäjärvi Oulun läänin postileimat. 1986.
Fager, T., Suomen erikoisleimat 1920-1993. Pyhäsalmi, 2005.
Fager, T., Suomen ja Ahvenanmaan tilapäiset erikoisleimat, osa 4. Fila Stamp. Pyhäsalmi, 2001.
Fager, T., Suomen tilapäiset erikoisleimat, osa 3. Fila Stamp. Pyhäsalmi, 1994.
Hakoniemi, T., Postimaksukoneleimojen mainososatutkimus / vaihe 1. 1997.
Hannula, P., Suomen postimaksukoneleimojen käsikirja. Joutjärven Postimerkkikerho ry. Espoo, 2004.
Heimo, P., Suomen telaleimat. Suomen Filatelistiliitto. Lahti, 1986.
Mattsén & Hirvikoski, Ahvenanmaan postileimat ja postihistoriaa. Suomen Filatelistiliitto. Helsinki, 1991.
Sipari, M., Arvoposti- ja kirjaamisleimat – Selvitys Suomen Rekomd-, R-, Wärde- ja arvoleimoista sekä arvopostin käyttämistä muista leimoista 1875-1991. Suomen Filatelistiliitto. Lahti, 1999.
Olamo & Arvelin, Suomen postileimojen käsikirja III – Finland-leimat. Finlandia 88. Helsinki, 1991.
Suomen postileimojen käsikirja IV – Venäläisleimat. Finlandia 88. Helsinki, 1997.
Piironen, T., Suomen postileimojen käsikirja VIII – Viestilliset. Suomen Filatelistiliitto. Hanko, 1988.
Kokoelmaesimerkki:
Elo, Hannu: Keski-Suomen ja Hämeen läänin vanhat paikkakuntaleimat
A.6. Sotilasposti, kenttäposti, piiritysposti, sotavankiposti, siviili- ja sotilashenkilöiden internointileiriposti
Tämän osa-alueen tarkastelun kohteena ovat sotaan ja sotaväkeen liittyvät postitoiminnot. Keräilyn kohteena tyypillisesti ovat leimat (niin postin kuin myös muiden viranomaisten), lipukkeet ja muut merkinnöt.
Kirjallisuutta:
Honkasalo, M., Suomen sotien kenttäposti; Organisaatio + toiminta + kehityslinjoja. Helsinki, 1986.
Kopsa, P., Keräilijän kenttäposti. Oy Finlandia 88 Ab. Helsinki, 1996.
Rönkkönen, T., Talvisodan kenttäposti – Kenttäpostin keräilijän muistio. Helsinki, 1987.
Rönkkönen, T., Talvisodan kenttäposti – Maavoimien osoitejärjestelmä. Helsinki, 1992.
Rönkkönen, T., Talvisodan kenttäposti – Merivoimien osoitejärjestelmä, Keräilijän muistio. Helsinki, 1990.
Rönkkönen, T., Talvisodan kenttäposti ja postisensuuri, Keräilijän muistio. Helsinki, 1989.
Kokoelmaesimerkki:
Laaksonen, Seppo: Slovakit sotateillä 1938-1945
A.7. Laivaposti sekä meri- että sisävesiliikenteessä
Laivapostilla tarkoitetaan laivoilla tapahtuvaa postinkuljetusta. Tyypillisesti keräilyssä tarkastelussa ovat tällaiseen postinkuljetukseen liittyvät merkinnät, reitit ja taksat.
Kokoelmaesimerkki:
Talvio, Seppo: North Atlantic Mail 1767-1874
A.8. Rautatieposti
Rautatiepostilla tarkoitetaan rautateitse tapahtuvaa postinkuljetusta. Tyypillisesti keräilyssä tarkastelussa ovat tällaiseen postinkuljetukseen liittyvät merkinnät, reitit ja taksat.
Kirjallisuutta:
Lehmus & Helminen, Postitia junalla. Rautatien Filatelistit ry. 2009.
A.9. Erilaisten liikkuvien postitoimipaikkojen posti
Keräilyn kohteena ovat lähetykset, joiden käsittelyyn ovat ottaneet osaa liikkuvat postitoimipaikat, kuten junien postiljoonipvaunut, laivapostitoimipaikat, postiveneet, postiautot. Keräilyn kohteena ovat näiden toimipaikkojen palvelut ja merkinnät.
Kirjallisuutta:
Fager & Fager, Postipalveluauto & postipalveluvene luettelo. Pyhäsalmi, 1986.
A.10. Onnettomuusposti
Onnettomuuspostilla tyypillisestä käsitetään laiva-, lento-, juna- yms. onnettomuuksissa vaurioituneita lähetyksiä, joka onnettomuudesta selvittyään on toimitettu perille onnettomuudesta todistavine merkintöineen. Sodassa vaurioituneita lähetyksiä ei sen sijaan lueta onnettomuuspostiin. Keräilyn kohteena tyypillisesti ovat lähetykselle onnettomuudesta kertovat merkinnät ja suojaukset sekä uudet postireitit, joita on jouduttu onnettomuuden takia jouduttu ottamaan käyttöön.
Kokoelmaesimerkki:
Ala-Honkola, Harri: Suomen onnettomuusposti
A.11. Desinfioitu- / kulkutautiposti
Kulkutautipostilla tarkoitetaan postia, joka on postinkuljetuksen jossakin vaiheessa desinfioitu tarttuvien sairausten leviämisen estämiseksi. Keräilyn kohteena tyypillisesti ovat desinfioinnissa käytettyjen riejitinlaitteiden jäljet lähetyksellä ja desinfiointikäsittelyn kohteeksi joutumisesta kertovat merkinnät, kuten leimat tai muut tekstit lähetyksellä.
A.12. Postisensuuri
Postisensuurin alaan kuuluvat lähetykset, jotka ovat postinkuljetuksen jossakin vaiheessa ohjattu sensuuriviranomaisten käsiin lähetyksen sisällön tarkastamiseksi. Keräilyn kohteena tyypillisesti ovat sensuuriviranomaisten käyttämät leimat, lipukkeet ja sulkijaliuskat sekä heidän muut mahdollisesti tekemät merkinnät.
Kirjallisuutta:
Termonen & Keturi, Postisensuuri Suomessa 1914-1918, Osa 2. 1999.
Kokoelmaesimerkki:
”M.M.2004”: Vuosien 1914 -1918 sotasensuuria
A.13. Lunastuslähetykset
Lunastuslähetyksillä tarkoitetaan kokonaan tai osittain puuttuvan postimaksun perinnän kohteeksi joutuneita lähetyksiä. Keräilyn kohteena tyypillisesti ovat lähetyksillä olevat lunastuskäsittelystä kertovat merkinnät, kuten lunastusleimat, lunastuslipukkeet ja käsin tehdyt lunastusmerkinnät.
A.14. Postitoimintojen automaatio
Postitoimintojen automaatiolla tarkoitetaan niitä toimintoja, joita postin käsittelyssä on aikojen saatossa otettu käyttöön manuaalisen käsittelyn vähentämiseksi. Keräilyn kohteena tyypillisesti ovat lähetyksillä automaattisesta käsittelystä kertovat seikat, kuten automaatioon liittyvät lipukkeet tai tarrat, grafiittijouvat, koodijärjestelmät.
A.15. Postiagentuurien postinkäsittelymerkinnät
Postiagentuureilla tarkoitetaan tahoja, kuten huolintaliikkeitä, jotka ottivat lähetyksiä omaan lukuunsa kuljetettavaksi. Keräilyn kohteena tyypillisesti ovat tällaisesta agentuurin postinvälityksdestä kertovat merkinnät, kuten huolintaliikkeen leima tai kuljetuksesta huolehtineen matkustavan kauppiaan tai laivan kapteeni nimi ja osoite.
Kirjallisuutta:
Dromberg, D.A., Forwarding Agents. Suomen Filatelistiliitto. Helsinki, 1985.
A.16. Virkaposti, postimaksutta kulkenut posti
Virkapostilla tässä yhteydessä tarkoitetaan lähetyksiä, jotka ovat kulkeneet jonkin viraston tai vastaavan itse järjestämässä postinkuljetuksessa, tai, jotka lähettäjä on virka-aseman oikeuttamana voinut lähettää normaalia alemmalla taksalla, jopa postimaksutta. Keräilyn kohteena tyypillisesti ovat virkapostista lähetyksillä kertovat merkinnät ja virkapostin kulkuun liittyvät lähetysten päällystät ja lomakkeet.
B. Historialliset ja yhteiskunnalliset tutkielmat
Nämä tutkielmat tarkastelevat postihistoriaa laajemmalti sekä liike-elämän ja yhteiskunnan vuorovaikutusta postijärjestelmän kanssa. Tällaiset kokoelmat voivat sisältää liike-elämän ja yhteiskunnan postijärjestelmän käyttöön tuottamaa materiaalia. Ne voivat sisältää myös ei-filateelista materiaalia jos se on aiheen käsittelyn kannalta tarpeen, mutta ei-filateelinen materiaali tulisi sisällyttää kokoelmaan tasapainoisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla siten, ettei se jätä varjoonsa filateelista materiaalia
Kokoelmaesimerkki:
Muhonen, Ari: Model Saarinen mirroring the history of Finland