Ajankohtaista
30.11.2025
Tammikuun kerhoillassa tietojen keräämisestä tunnetuista postilähetyksistä
Ari Muhonen kertoo, miksi kerää tietoja tunnetuista postilähetyksistä. Esimerkkinä ovat kaikki mahdolliset mallin 1930 yksittäispostitteet (oikeataksaisina). Ari toivoo myös keskustelua, olisiko tarvetta nettisivustolle tai kirjalle eri postimerkkimallien tunnetuista lähetyksistä.
30.11.2025
Marraskuun kerhoillassa Helsingin postiolojen kehittymisestä
Jäsenemme aktiivisia osallistujia Kuopiossa
Kerhoillan aluksi puheenjohtajamme Mäkipään Jukka kertoi vierailleensa Kuopio 250 -kerhonäyttelyssä. Näyttelyn postihistoriakokoelmien luokkaan oli moni ja näyttelyn muihin luokkiin vielä useampi yhdistyksemme jäsen osallistunut saavuttaen varsin hienoja tuloksia.
Ensi kevään Nordia-näyttely Suomessa
Näyttelyasioissa pysyen Jukka kannusti kaikkia kykeneväisiä ilmoittautumaan ensi kevään Nordia 2026 pohjoismaiseen näyttelyyn. Etäyhteydellä kerhoiltaan osallistunut näyttelyn pääkomissaari Pitkäsen Risto käytti tässä yhteydessä puheenvuoron todeten, että tilaa vielä hyvin olevan eli mukaan kyllä mahtuu ja siten myös hän kannusti ilmoittautumaan. Näyttelyyn osallistuminen edellyttää kokoelman saavuttaneen kansallisessa näyttelyssä vähintään 70 pistettä, mutta Risto arvioi näyttelytoimikunnan voivan hyvinkin hyväksyä näyttelyyn kokoelmia, joilta tuo kansallisen näyttelyn tulos uupuu, mutta vaadittava tulos saavutettiin edellä mainitussa Kuopion näyttelyssä.
Meidän järjestämä kansallinen näyttely 2028
Suomen ensimmäinen postimerkkinäyttely järjestettiin vuonna 1928. Postihistoriallinen Yhdistys ry ja Korson Filatelistit ry järjestävät yhdessä suomalaisen näyttelyfilatelian 100-vuotista taivalta juhlistavan CentEx28-nimen saaneen kansallisen postimerkkinäyttelyn Helsingissä Kaapelitehtaalla 26.-27.2.2028.
Näyttelytoimikunta, johon PHY on jäseniksi asettanut Jari Majanderin, Pelle Perssonin ja Petteri Hannula sekä Korson Tuomas Juvosen ja Heikki Peltolan, on jo aloittanut toimintansa.
Oheinen näyttelyn logo jäljittelee vuoden 1928 näyttelyn erikoisleimaa.
Matti Pesosen esitelmä Helsingin postiolojen kehittymisestä ja kokoelmansa kehittämisestä
Runsaan materiaalin avulla Matti esitteli, miten postiolot olivat Helsingissä kehittyneet 1800-luvun alusta 1920-luvun alkupuoliskolle. Hänen kokoelmansa on varsin etevä ja olikin pieni hämmästys, kun Matti kertoi, että hän on tätä aihetta kerännyt vain useamman vuoden, ei useampaa vuosikymmentä.
Ehkä kärkiesimerkki Matin kokoelman kohteista on oheinen kirjattu vuonna 1899 Sveitsiin mennyt kolmannenkymmenennen painoluokan kirje. Vastaavan vanhaa noin korkean painoluokan lähetystä en muista muulloin nähneeni. Lähetys on runsaine postimerkkeineen vielä varsin näyttäväkin.
Tarina rakentui monipuolisesti erilaisten lähetysten varaan. Mitkä toimipaikat kuuluvat kokoelman aiheen piiriin, Matti oli ratkaissut sillä perusteella, miten toimipaikkojen hallinnolliset vastuu olivat aikoinaan. Näin esimerkiksi Malmin, joka paikkakuntana ei tuolloin aikoinaan vielä kuulunut Helsinkiin, toimipaikka oli alisteinen Helsingin postikonttorille ja siten kuuluu kokoelmassa käsiteltäviin toimipaikkoihin.
Ulm:n postimerkkimessut
Kerhoillan päätteeksi Christian Knappe kertoi Ulm:ssa viime lokakuussa järjestetyistä kansainvälisistä postimerkkimessuista, joka yhteydessä oli myös postimerkkinäyttely. Toki jo Saksassa keräilijöitä on monin verroin Suomeen verrattuna ja siten isompia tapahtumia helpommin järjestettävissä, mutta skaalattuna meidän oloihin messuilta voisi hyvin saada päteviä toimintamuotoja näyttelyitämme monipuolistamaan.
2.11.2025
Yhdistyksemme 50-vuotisjuhla
Juhla sujui 30.10.2025 mukavissa tunnelmissa Ravintola Perhon kabinetissa. Jäsentemme lisäksi juhlaan osallistui myös muutama jäsenten puoliso.
Avauspuheenvuorossaan yhdistyksemme nykyinen puheenjohtaja Jukka Mäkipää kävi lyhyesti lävitse 19.11.1975 ”Suomen Postileimakeräilijät” nimellä perustetun yhdistyksemme toimintaa. Alkuvuosina keräily ja tutkimus keskittyivät pitkälti leimojen ympärille. Yhdistyksen nimi vaihtui vuoden 19898 alussa nykyiseen muotoonsa, joka peremmin kuvasi toiminnan laajennuttua käsittämään koko postihistorian kentän. Yhdistyksen jäsenmäärä on parhaimmillaan ollut noin 100 henkeä, viime vuosina noin 80, ja yhdistyksen talous on vankalla pohjalla kiitos takavuosien huutokauppatoiminnan ja viisaitten sijoituspäätösten.
Tilaisuudessa esitelmöi Ari Muhonen (kuvassa yllä) aiheesta ”Ennen kaikki oli paremmin, vai oliko… ? Eroja ja yhtäläisyyksiä postinkulussa ja elämänmenossa sadan vuoden aikaskaalalla.” Ari nosti esille muutamia seikkoja Suomen itsenäistymisen ajalta ja vertasi tilannetta nykyaikaan.
Eräs tällainen nosto oli tilanne, jossa Suomessa postimaksuja laskettiin kahdessa eri valuutassa. Vuonna 1917 ruplan ja markan välillä oli kiinteä kurssi, jossa yksi kopeekka vastasi 2,67 penniä. Postimaksujen osalta syyskuun 1917 oli käytössä kurssit, joissa 2 kopeekkaa (2 x 2,67p = 5,34p) pyöristettiin 5 penniin, mutta 3 kopeekkaa (3 x 2,67p = 8,01p) 10 penniin. Samaan aikaan esimerkiksi kotimaan postikortin taksa oli Suomen rahamääräisiä merkkejä käytettäessä 10 penniä ja Venäjän rahamääräisenä 5 kopeekkaa. Edellä kerrotun vastaavuuden mukaan olisi toki voinut ajatella, että kortin postimaksu olisi pitänyt olla 4 kopeekkaan (4 x 2,67p = 10,68p).
Vastaava tilanne syntyi, kun Suomi siirtyi euro-aikaan ja Posti hyväksyi markka-arvoiset postimerkit myös euroaikana vuoden 2011 loppuun saakka. Tällöin markka-arvoisia merkkejä voitiin käyttää rinnan euromerkkien kanssa.
⎯
Määrävuosina muistetaan yhdistyksen ansioituneita jäseniä ansiomitalein ja -merkein. Tällä kertaa ansioistaan niin filatelistina kuin yhdistyksemme hyväksi pronssinen Pro Philatelia -mitali oli myönnetty Antti Heinonsalolle, Atte Moilaselle, Per-Edvin Perssonille ja Keijo Savelaiselle. Hopeoitu pronssinen Pro Philatelia -mitali oli myönnetty Christian Knappelle ja Kari Korpelalle.
Kultainen Pro Sodālitās -ansiomerkki oli myönnetty Hannu Elolle ja Markku Lehmuskalliolle.
Edellä mainituista vain kaksi mitalistia oli päässyt paikan päälle juhlaan (kuvassa alla vasemmalta lukien Christian ja Per-Edvin). Muille mitalit ja merkit tullaan toimittamaan puheenjohtajamme toimesta sopivassa tilaisuudessa.
Yhdistyksellämme on myös vähemmän tunnettu oma mitali, jota jaetaan hyvin harvoin ja vain erikoistilaisuuksissa ja/tai erityisistä ansioista postihistorian saralla (mitalia oli ennen tätä iltaa jaettu vain kaksi kappaletta). Kolmas Postihistoriallisen yhdistyksen pronssinen mitali myönnettiin nyt Ari Muhoselle (jolle kuvassa alla vasemmanpuoleinen puheenjohtajamme Jukka on juuri mitalia ojentamassa).
28.9.2025
Syyskuussa havaintoja ja eteviä mallin 1963 postilähetyksiä
Havaintoja
Kirjallisuudesta aina kiinnostunut Seppo Laaksonen esitteli kerhoillan aluksi jälleen kaksi teosta. Näistä toinen periaatteessa paneutui sodanaikaisen Böömin ja Määrin postimerkkeihin, myös teoksessa oli myös ansiokas postihistorian osuus.
Ari Muhonen esitteli todella modernia postihistoriaa. Hän oli tilannut ulkomailta tavaraa. Tuolta Ari oli tilannut aikaisemminkin, mutta aikana, jolloin hän vielä asui Jyväskylässä, ja myyjän verkkokaupassa oli Ari tiedoissa tuon aikainen osoite,e ikä Ari sitä nyt huomannut päivittää. Tilattu tavara meni siis Jyväskylään ja Ari aikanaan sai tiedon, että paketti olisi noudettavissa – Jyväskylän postista. No, ensimmäiseksi ongelmaksi muodostui, että miten kyseiseen asiamiespostiin saa yhteyden, koska puhelinnumeroita Posti ei palvelupisteisiinsä enää kerro. Lopulta Postin nettisivujen chatillä yhteys onnistui ja tovin viestittelyn jälkeen lupasivat lähettää edelleen paketin Arin Helsinkiläiseen asiamiespostiin. Aikanaan paketti saapui Helsinkiin, mutta se meni lunastukseen, koska lähettäminen edelleen on maksullista. Tässä lähetyksessä, josta kuva ohessa, on merkille pantavaa juuri tuo lunastus, tai oikeastaan se, että lähetyksellä on lunastusleima. Niitä ei taida nykyään juurikaan nähdä käytettävän.
Petteri Hannula esitteli tekemäänsä pongausta parhaillaan käynnissä olevan Hellman Huutokauppojen kohteesta. Kyse on tuon huutokaupan kohteesta numero 2940, jossa vuonna 1944 yrityksen kirjepaperiarkille oli kiinnitetty 12 markan edestä postimerkkejä ja ne olivat siten leimatut, että painanteesta osa oli arkilla. Kirjeessä viitataan tilauslistaan, jota kirjeen tekstin mukaan on oheistettuna kahtena kappaleena.
Postilla oli palvelu, jossa henkilö, joka jättäessään postiin kirjattavaa taikka vakuutettavaa kirjettä tai pakettia esitti jäljennöksen jostakin lähetykseen pannusta kirjoituksesta tai asiapaperista, oli oikeus asianomaiselta postivirkailijalta saada todistus siitä, että jäljennös tai ote oli oikea sekä siitä, että kirjoitus tai asiakirja oli vastaanotettu postissa kuljetettavaksi. Todistuksessa postivirkailija kirjoitti jäljennökseen ja vahvisti sen postitoimiston päivämääräleimalla ja nimikirjoituksellaan.
Tuolloin 1944 taksa oli 8 markkaa ensimmäiseltä ja 4 markkaa kultakin seuraavalta arkilta, eli kahdelta arkilta tuo edellä todettu 12 markkaa. Tässä siis saattaa olla kyse tällaisesta jäljennöksen oikeaksi todistamisesta, mutta varmuudella sitä ei voida todeta, koska tuo postivirkailijan todistus puuttuu (se toki on voinut olla kirjoitettu viitatuille tilauslistoille, jotka eivät tässä myytävässä kohteessa ole mukana).
Antti Heinonsalon esitelmä ”Postilähetyksiä käyttösarja 1963 merkein”
Antti Heinonsalolla on varsin mallikas (saavuttanut kultamitalin jo useasti) perinteisen filatelian kokoelma ”Suomen yleismerkit malli 1963”.
Kokoelma on montteerattu A3-kokoisille lehdille ja laajuutta kokoelmalla on täydet kahdeksan kehystä eli 64 sivua. Kun käyttösarjassa 1963 on 38 päälajia (17 leijonamerkkiä ja 21 kuvamerkkiä), niin keskimäärin päälajia kohti on tilaa vain 1,7 sivua. Näin Antti on joutunut tarkoin miettimään, millaisia kohteita lehdille mukaan valitsee.
Postilähetysten valinnassa Antti on hyödyntänyt muun muassa taksakausia. Esimerkiksi tämän käyttösarjan ensimmäinen taksakausi oli vain kuusi kuukautta ja 0,60 markan Olavinlinna-merkki ilmestyi vasta kuudenneksi kuukaudeksi, niin kirjattu kirje, jonka yhteenlaskettu taksa tuo 0,60 mk oli, tämän merkin yksittäispostitteena mahdollinen vain yhden kuukauden ajan.
Oheisessa kuvassa Antin takana näkyy toinen esimerkki lyhyen taksakauden kohteesta. Kyse on kirjatusta postikortista, joka jo itsessään ei ole tavallinen, ensimmäiseltä kuuden kuukauden taksakaudelta.
Toinen postilähetysten valinnassa hyödynnetty seikka on yksittäispostitteet. Toki jotkin merkit on julkaistu alun perin tiettyä käyttöä varten, mutta mielenkiintoa lisää löytää erilaisia taksakombinaatioita, jonka yhteistaksan on voinut maksaa yhdellä postimerkillä. Esimerkkinä tällaisesta mainittakoon 1970-luvun kolmelta ensimmäiseltä vuodelta oleva peruspainoinen painotuote, josta on asetettu postiennakkoa maksettavaksi enintään 250 markkaa. Taksa oli 0,60 markkaa eli 0,60 mk Olavinlinna merkillä maksettavissa.
Muutoinkin saimme nähdä todella hienoja kohteita, kuten helposti särkyvän sisällön ulkomaille osoitettu paketti; ulkomailta Suomeen tullut ja Suomessa edelleen lähetetty pikkupaketti; ulkomailta tullut tullattu kirje (moisia paketteja kyllä löytyy, mutta ei kirjeitä); pikalähetyksenä kulkenut postisosoitus; palautettu ulkomaan postiosoitus, koska valuutan vientilupaa ei ollut saatu ja vakuutettu pikapaketti. Kun mietitään tällaisten kohteiden saatavuutta, niin ei niitä ole esillä kauppiaiden kansioissa tai jopa huutokauppojen listoille valikoituneina, kuten viime vuosisadan tai vuosisadan alun käyttösarjojen kohteita. Tällaisten Antin kokoelman kaltaisten kohteiden löytämiseksi on nähtävä vaivaa kauppiaiden laatikoita kaivamalla.
31.8.2025
Elokuussa kuulumisia ja spekulointia vaihtoehtoisesta historiasta
Kesän tapahtumia ja tulevaa
Puheenjohtaja Jukka Mäkipää kertasi ja haastatteli läsnäolijoita kesän tapahtumista. Filateliayhteisön tapahtumia oli järjestetty kesäpäivien merkeissä ainakin Forssassa, Mäntyharjulla ja Riihimäellä.
Maininnan arvoisia lähiajan tapahtumia ovat ainakin Lohjan keräilytapahtuma 6.10., pohjoismainen Nordia 2025 -näyttely Malmössä 12.-14.9., Hellmanin huutokauppa 8.-11.10. ja alueellinen Kuopio 250 -näyttely 17.-18.10.
Jukka lisäksi muistutti yhdistyksemme 50-vuotisjuhlasta 30.10. illalla. Tästä tulee vielä täsmällistä tietoa viimeistään lokakuun alussa.
Yhteistyö lehdistön kanssa
Meillä on ihan kertomisen arvoisia esitelmiä ja muutakin toimintaa kerhoilloissa. Näistä on yhdistyksen jäsenille nyt jonkin aikaa toimitettu referaatit. Yhdistyksemme hallituksessa päätettiin, että moiset referaatit ansaitsevat laajempaakin julkisuutta markkinoiden siten yhdistystämme. Onkin aloitettu postihistoria-palstan pitäminen Filatelisti-lehdessä.
Myös Keräilyuutiset-lehden kanssa on aloitettu yhteistyö. Kuhunkin numeroon järjestetään artikkeli postihistoriallisesta aiheesta, jota voi luonnehtia houkuttavaksi/kiinnostavaksi – ei siis puuduttavan yksityiskohtaiseksi. Keräilyuutiset-lehdessä on artikkeleja muistakin keräilyaiheista kuin filateliasta ja sen myötä laaja järjestäytyneen filateliakentän ulkopuolinen lukijakunta. Lehden numerossa 3/2025 olleen artikkelimme otsikko kuului ”Toinen maailmansota muutti lentopostireittejä”.
Juha Valtosen esitelmä ”Jos olisi mennyt toisin …”
”Seit Monaten leiden wir alle unter der Qual eines Problems, das uns auch der Versailler Vertrag, d.h. das Versailler Diktat, einst beschert hat, eines Problems, das in seiner Ausartung und Entartung für uns unerträglich geworden war. Danzig war und ist eine deutsche Stadt! Der Korridor war und ist deutsch!” Kyse on Hitlerin Saksan valtiopäivillä 1.9.1939 pitämän puheen alusta. Samaisena päivänä Saksa oli aloittanut hyökkäyksen Puolaan käynnistäen käytännössä toisen maailmansodan. Juha Valtonen aloitti esitelmänsä imitoimalla Hitleriä tuon verran. (Esitelmänsä aikana hän muuten imitoi myös Stalinia ja Mannerheimia ja sangen etevästi imitoikin.)
Esitelmässään Juha esitti arvion tapahtumien kulusta, jos asiat olisivat lähteneet 1939 menemään kovasti toisin, kuin ne menivät. Neuvostoliitto olisi Talvisodassa onnistunut murtamaan suomalaisten asemat linjojen koko leveydeltä eli puna-armeija olisi saavuttanut linjan Helsinki-Oulu. Suomi olisi antautunut, valvontakomissio olisi tullut Suomeen ylimmäksi päättäjäksi ja kolmannes suomalaisista olisi epäluotettavina siirretty Siperiaan ja luotettavien kansallisuuksien edustajia siirretty tilalle. Saksan hävittyä ja toisen maailman sodan päätyttyä Suomessa olisi toteutettu 1949-1951 laaja sosialisointi (maanviljelijät kolhooseihin ja teollisuus toimimaan suunnitelmatalouden pohjalta) ja valvontakomission poistuttua olisi Suomen tasavaltainen hallitusmuoto vaihdettu sosialistiseksi kansantasavallaksi, jossa ylimmän vallan käyttäjänä pääsihteerinä olisi toiminut Otto Wille Kuusinen. Helsingin kevään 1956 myötä Kuusinen olisi tuomittu kuolemaan ja tilalle olisi tullut Kekkonen. Aikanaan Suomen Kommunistinen Puolue vastusti Gorbachevin uudistuksia ja kielsi niiden ajatusten levittämisen. Neuvostoliiton hajoamisen myötä Suomi olisi päässyt itsenäistymään, mutta sosialistisen menon jäljiltä kansa näki nälkää ja teollisuus oli hyvin takapajuinen.
”MUTTA, kun noin ei mennyt!”, alleviivasi Juha lopuksi. 1944 Suomi ainoana Saksan liittolaisena säilytti itsenäisyyden ja aidon demokraattisen järjestelmän, Suomi ja suomalaiset vaurastuivat ja saattoivat elää terveellisesti ravinnon riittäessä.
Juha on päivätyössään historian lehtori, minkä vuoksi hänellä on tietoa ja käsitystä historian kulusta. Tällaista historian kulun spekulointia on harjoitettu laajalti myös akateemisten tutkijoiden piirissä ja puhuvat vaihtoehtojen historiasta.
25.5.2025
Toukokuun ekskursio Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastoon
Toukokuun 22.5.2025 kerhoilta järjestettiin ekskursiona Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastoon Santahaminaan. Kirjaston nykyinen johtaja, Ari Muhonen, oli ystävällisesti tähän kutsun esittänyt.
Santahamina
Ennen kirjastoon tutustumista Ari kertoi Santahaminan historiasta. Tuo historia on pääosin sotahistoriaa. Menneinä vuosisatoina ovat Ruotsin, Venäjän, Saksan, Englannin ja Ranskan sotatoimet kohdistuneet Santahaminaan näiden ajaessa erilaisia etujaan.
Santahaminalla on vuosisatojen varrella ollut tärkeitäkin hetkiä Suomen historiassa, sillä se oli kahteen eri otteeseen ehdolla Suomen pääkaupungiksi. Ensimmäisen kerran vuonna 1548, jolloin Kuningas Kustaa Vaasa etsi seudulta sopivaa paikkaa syrjään jääneen Turun tilalle perustettavalle uudelle kaupungille.
Nykyään Santahaminassa toimivat puolustusvoimien joukoista muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulu ja Kaartin jääkärirykmentti. Tämän vuoksi saari on suljettua sotilasaluetta, jolle pääsy edellyttää kulkulupaa.
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Maanpuolustuskorkeakoulu on yksi Suomen 14 tiedekorkeakoulusta. Koulun kirjasto käsittää Arin kertoman mukaan 90.000 teosta. Kirjaston teosten lainaaminen on mahdollista kenelle tahansa, mutta sotilasalueella sijainnista johtuen kirjastossa käynti ei ole mahdollisista ihan noin vain. Periaatteessa sovitusta kutsusta käynti voisi mahdollistua, mutta lainaaminen hoituu kätevimmin minkä tahansa paikalliskirjaston kautta kaukolainauksena. Koulun kirjaston luettelomme löytyy netistä osoitteesta https://mpkk.finna.fi/
5.5.2025
Huhtikuussa uusia julkaisuja ja TamCollect 2025 -kuulumisia
Havainnoista
Kerhoillan aluksi Seppo Laaksonen esitteli muutamia uudehkoja julkaisuja, pääasiassa Slovakian postihistoriaan ja filateliaan liittyen. Hän toi myös näytille muutamia kohteita, joiden leimoja ym. pohdittiin yhdessä.
Puheenjohtaja Jukka Mäkipää lausui tulevia kerhoiltoja ajatellen toiveen saada jäseniltä havaintoja mielenkiintoista kohteista. Kohteiden ei tarvitse olla mitään ”kanuunoita”, vaan niissä voisi olla joku postihistoriallinen niksi, mitä ei tule heti ajatelleeksi tai ne voivat olla muuten vaan kohteita, jotka ansaitsevat tulla yhdessä puntaroitaviksi. Näistä voi lähettää etukäteen kuvia sähköpostilla osoitteeseen info@admin
Edellä liittyvään Jukka esittelin Saksan (Bizone) lentomerkin vuodelta 1948. Merkki itsessään ei ole mitenkään harvinainen, mutta sen käyttöön liittyy tietämisen arvoinen yksityiskohta. Merkki oli pakollinen ulkomaille menneissä lentopostikuorissa 1.5. – 19.10.1948 välisenä aikana. Huomion arvoista on myös, että tuohon aikaan vain yritykset saivat lähettää lentopostikirjeitä ulkomaille. Alla on kuva tällaisesta oikea-aikaisesta kohteesta, jossa lentomerkki on vieläpä leiman alla.
TamCollect2025 näyttelyn kokoelmista lyhyesti
TamCollect 2025 – näyttelyssä todettiin olleen esillä 17 postihistoria-kokoelmaa, (josta kahdeksan yhdistyksen jäseniltä). Lisäksi lentopostissa oli kolme kokoelmaa (1). Yhdistyksen jäseniltä oli esillä kaikkiaan 17 kokoelmaa kuudessa eri kilpailuluokassa + kaksi mestariluokassa + 2 kutsuttua kokoelmaa. Nämä kokoelmat menestyivät hyvin saavuttaen 4 isoa kultamitalia (+ 2 mestariluokassa), 6 kultamitalia, 4 isoa vermeiliä, 2 vermeiliä ja yhden ison hopeamitalin.
Ilahduttavaa oli nähdä useita uusia kokoelmia. Postihistoriassa oli esillä viisi uutta kokoelmaa, osin näytteilleasettajilta, jotka olivat mukana ensimmäistä kertaa. Näistä kokoelmista käytiin lyhyet keskustelut ottamatta suuremmin kantaa tuomariston päätöksiin.
30.3.2025
Maaliskuussa keskityttiin ulkomaan postitaksojen löytämisen haasteisiin
”Ulkomaan postitaksojen löytämisestä” -esitelmänsä aluksi Ari Muhonen totesin tietoja ulkomaan taksoista tarvitavan tietysti silloin, kun kerätään ulkomaita tai jotakin ulkomaista aihetta. Mutta myös silloin, kun pohjimmiltaan Suomea käsittelevässä kokoelmassa on ulkomailta tulleita lähetyksiä, kuten esimerkiksi lentopostikokoelmassa. Lähetysten taksojen oikeellisuus korostuu näyttelyfilateliassa, koska arvosteluohjeissa asetetaan merkitystä sille, että lähetysten taksat ovat oikein määritelty.
Taksatietojen lähteitä ovat mm. kirjallisuus, lehtiartikkelit, internet ja muiden kokoelmat. Kysymistä asiasta tietävältä kaverilta ei tule myöskään väheksyä.
Näkymä eräästä pätevästä Yhdysvaltain ulkomaan taksojen teoksesta.
Joillakin kirjastoilla, kuten Suomen Postimuseolla, Royal Philatelic Society of London:illa sekä Münchenin ja Hampurin filateelisilla kirjastoilla on hyödyllisiä tietokantoja. Suomen Postimuseolla on sähköisesti saatavilla myös Postin kiertokirjeet, joista saa alkuperäisessä muodossa täsmätietoa.
Internetissä (esim. Exponet) on nykyään nähtävissä lukuisa määrä kokoelmia, joskin näiden – ja miksei muidenkin lähteinen – kohdalla tietty lähdekriittisyys on hyvä pitää mielessä.
Löytämänsä taksatiedot Ari säilöö omaan fyysiseen kirjastoonsa, omaan virtuaalikirjastoonsa (kuvatut/skannatut kirjat ja artikkelit) ja Exceliin, missä ovat myös hänen itsensä laatimat taksakoosteet.
Arin oman kokemuksen mukaan usein riittävät tiedot kirjeen, kortin, painotuotteiden, kirjauksen, pikajakelun ja lentolisämaksun taksoista sisältäen varsinaisen rahamäärän lisäksi taksojen voimassaoloajat.
Taksatietojen etsiminen ei ole ongelmatonta. Monesti tiedot ovat ristiriitaisia, kaikki kirjat eivät ole hyviä eikä kaikista maista ei ole olemassa / löydettävissä taksakirjaa. Lisäksi taksatietojen monimutkaisuus, monien taksakirjojen päättyminen noin vuoteen 1945 ja UPU:a edeltävien taksojen perustuminen erillissopimuksiin tuovat omat haasteensa.