{"id":108,"date":"2025-05-31T19:56:03","date_gmt":"2025-05-31T16:56:03","guid":{"rendered":"https:\/\/www.phy.fi\/?page_id=108"},"modified":"2025-06-07T20:49:41","modified_gmt":"2025-06-07T17:49:41","slug":"kirjallisuus-ja-muut-tietolahteet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.phy.fi\/index.php\/kirjallisuus-ja-muut-tietolahteet\/","title":{"rendered":"Kirjallisuus ja muut tietol\u00e4hteet"},"content":{"rendered":"\n<div class=\"wp-block-group alignfull has-base-color has-contrast-background-color has-text-color has-background has-link-color wp-elements-6ce1330ca0f567deca9d15b8745fc8b4 has-global-padding is-layout-constrained wp-container-core-group-is-layout-d89aad35 wp-block-group-is-layout-constrained\" style=\"margin-top:0;margin-bottom:0;padding-top:var(--wp--preset--spacing--50);padding-right:var(--wp--preset--spacing--50);padding-bottom:var(--wp--preset--spacing--50);padding-left:var(--wp--preset--spacing--50)\">\n<div class=\"wp-block-group alignwide is-layout-flow wp-block-group-is-layout-flow\">\n<h2 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-2afd161d8404a9115b7216260cdbc0db\"><strong>Kirjallisuus ja muut tietol\u00e4hteet<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p class=\"has-contrast-1-color has-text-color has-link-color wp-elements-da15e5f547b8c92bc4890b8607c86b82\">Tutkija tarvitsee kohteidensa tutkimisen tueksi tietoja aiemmin tehdyist\u00e4 selvityksist\u00e4 ja tutkimuksensa aiheeseen liittyvist\u00e4 alkuper\u00e4isdokumenteista. Huomattava osa suomalaisen postihistorian tutkimuksessa tarvittavasta keskeisest\u00e4 l\u00e4hdemateriaalista l\u00f6ytyy Postimuseon kirjastosta. Kirjastosta l\u00f6ytyy lis\u00e4ksi ulkomaiden postihistoriaa k\u00e4sittelevi\u00e4 julkaisuja.<\/p>\n\n\n\n<p>Museon kirjasto on julkinen kirjasto. Mik\u00e4li et p\u00e4\u00e4se itse k\u00e4ym\u00e4\u00e4n kirjastossa, voi lainauksen tehd\u00e4 puhelimitse (numerosta 040 518 2713) tai internetin v\u00e4lityksell\u00e4 (http:\/\/www.postimuseo.fi\/fi\/kirjasto).<\/p>\n\n\n\n<p>Postihistorian erikoisaloille l\u00f6ytyy omia spesiaalil\u00e4hteit\u00e4 ja rajanveto mitk\u00e4 l\u00e4hteet on katsottava t\u00e4rkeiksi on makuasia. Seuraavassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4vitse er\u00e4s kattaus postihistoriamme tutkimuksen kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-562d8cdd391e9cf430ef5c02bbdf7c6f\"><strong>Alkuper\u00e4isl\u00e4hteet<\/strong><\/h4>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-9052e2030f2df073df6ecb3f888e1fd6\"><strong>Ruotsin vallan aika<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Valtiollista postitoimintaa on Suomessa ollut vuodesta 1638 alkaen, mutta vuoteen 1809 saakka toiminta oli osa Ruotsin postilaitosta. Siten Ruotsin vallan ajan postihistorian tutkijan kannattaa hakea tietoa Ruotsin Postimuseosta (l\u00f6ytyy Tukholman Vanhasta kaupungista) ja etsi\u00e4 yhteyksi\u00e4 alan sik\u00e4l\u00e4isiin harrastajiin. Suomen Postimuseon kokoelmissa on materiaalia tuolta ajalta seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">F\u00f6rordningar angoende Postw\u00e4sendet, Schmedemanin k\u00e4sikirja vuodelta 1707 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 tietoja taksoista ja m\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4 Ruotsin postilaitoksessa<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">kiertokirjeit\u00e4 vuodesta 1746 alkaen, joskin kiertokirjeiden kattavuudesta ei ole tietoa. Ruotsin Postimuseon tietojen mukaan kiertokirjeet saivat yhten\u00e4isemm\u00e4n muodon vuonna 1794<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Postia koskevia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 on koottu yksiin kansiin vuosilta 1636-1707 ja 1667-1752<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-c251b3e45ecce6b25f0d6af7adf4adcf\"><strong>Autonomian ajan alku<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n vallan alle siirtyminen toi autonomian ja sen mukana oman postilaitoksen. Toiminnan perustana olivat<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Ladaun Project-Instruction f\u00f6r Postf\u00f6rvaltare vuodelta 1811<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Keisarillinen k\u00e4skykirje vuodelta 1816<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Postf\u00f6rordning, vuodelta 1817<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Instruction f\u00f6r Postm\u00e4stare, vuodelta 1817<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Kaikki edell\u00e4 mainitut l\u00e4hteet l\u00f6ytyv\u00e4t alkuper\u00e4isdokumenttien valokopioina Juhani Olamon vuonna 1982 julkaisemasta koostekirjasta Postitaksat ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset 1807-1817<\/p>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-220b2fddc47494d523d8757edd5c842f\"><strong>Postikirjat<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<ul style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\" class=\"wp-block-list\">\n<li>Vuosina 1864, 1888 ja 1895 ilmestyneiss\u00e4 teoksissa Posthandbok f\u00f6r Finland selvitet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n tuolloinen postin toimintatapa l\u00e4hetysmuotoineen ja taksoineen.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<ul style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\" class=\"wp-block-list\">\n<li>Vuonna 1911 ilmestyneess\u00e4 Th. Alexejeffin toimittamassa Postikirjassa postin koko toiminta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4vitse yksityiskohtaisesti ja lis\u00e4ksi pyk\u00e4lien yhteydess\u00e4 on viittaukset esim. kiertokirjeisiin joissa asiaa on k\u00e4sitelty. Viittaukset kattavat ajan vuodesta 1881 alkaen aina vuoteen 1911 saakka, joten teos on erinomainen k\u00e4sikirja 1800- ja 1900-luvun vaihteen postihistoriaan. Postikirjan sis\u00e4llysluettelo on yksityiskohtainen, mutta teokseen on olemassa erillinen aakkosellinen hakemisto.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-c8d52a9df4d76801366b9eaa3464c768\"><strong>Postis\u00e4\u00e4nn\u00f6t<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Vuoden 1881 Postij\u00e4rjestyksess\u00e4 postitoiminnalle annetaan kattava ohjeistus ja mukaan tulee uusia l\u00e4hetysmuotoja, mm. paikalliskirje<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen perusohjeet jaettiin postis\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4. Itse postis\u00e4\u00e4nt\u00f6kirjat jakautuvat kahteen osaan. Itse s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 ja yleisi\u00e4 periaatteita. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohjeet l\u00f6ytyv\u00e4t soveltamisohjeista. Postis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 l\u00f6ytyy:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">vuodelta 1924 (postis\u00e4\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 uudistettiin ja yksinkertaistettiin tsaarinaikainen ohjeisto)<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">vuodelta 1944 (muutokset p\u00e4ivitetty)<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">vuodelta 1964 (postis\u00e4\u00e4nt\u00f6 on uudelleen painettu vuoden 1944 postis\u00e4\u00e4nt\u00f6 eli tehtyj\u00e4 muutoksia ei ole korjattu)<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">vuodelta 1974<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">vuodelta 1982<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-d0dfca51bd7f3df9eb18c381f5f2848e\"><strong>Postyisopimukset<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Vuodesta 1875 alkaen kansainv\u00e4linen postinkulku perustuu Maailman postiliiton UPU:n postisopimuksiin. Ensimm\u00e4inen sopimus ns. Bernin sopimus astui voimaan Suomessa 1.7. 1875 ja siit\u00e4 alkaen kongresseja on vuoteen 2002 menness\u00e4 pidetty yhteens\u00e4 22. Postisopimuksissa perusasiat pysyv\u00e4t varsin muuttumattomina, mutta eri yksityiskohdissa l\u00f6ytyy mielenkiintoisia muutoksia ja kehityskulkuja. Postisopimuksia l\u00f6ytyy Postimuseon kirjastosta vuoden 1897 kongressista alkaen. Posti- sopimusten keskeiset muutokset on aina kerrottu kiertokirjeiss\u00e4 voimaantulon yhteydess\u00e4. Varsinkin ensimm\u00e4isen postisopimuksen voimaantulolla 1.7. 1875 oli merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus niin koti- kuin ulkomaanpostin ohjeisiin.<\/p>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-b80b0fb716ea56a8a2ab46a903067e13\"><strong>Kiertokirjeet<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Postilaitoksen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ajan tasalla pito tapahtui Postijohdon toimipaikoille l\u00e4hett\u00e4mien kiertokirjeiden avulla. Kiertokirjeiss\u00e4 mm. p\u00e4ivitettiin Postikirjoissa, -sopimuksissa ja -s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 annettuja ohjeita, tiedotettiin uudistuksista, taksamuutoksista, toimipaikkojen avaamisista ja sulkemisista sek\u00e4 toimivaltuuksien muutoksista.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Postimuseon kiertokirjekokoelma kattaa ajan 1812-1989.<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Juhani Olamo on julkaissut vuonna 1982 luettelon Postin kiertokirjeist\u00e4 vuosilta 1813-1891<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Saman tekij\u00e4n toimesta on julkaistu kahdessa teoksessa painettuja kiertokirjeit\u00e4 vuosilta 1812- 1828<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-e54267fe1b26579c9dd84880577d1e81\"><strong>Taksataulukot ja -vihkot<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Postin painamat taksataulut, opaskirjat ja muut kirjaset ovat k\u00e4tevi\u00e4 tiivistelmi\u00e4 taksoista ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohjeista. Niiden haittapuolena saattavat kuitenkin olla runsaat korjailut, joiden tekoajankohdasta ei ole helppoa saada tietoa. Tyypillisi\u00e4 esimerkkej\u00e4 ovat vuosina 1908-1912 painetut erilaiset oppaat postin eri henkil\u00f6st\u00f6ryhmille. Lis\u00e4ksi on syyt\u00e4 mainita Postivirkamiesliiton vuonna 1960 julkaisema Postik\u00e4sikirja.<\/p>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-a572cfaec36739b2e35eeb1eab375a77\"><strong>Osoitehakemistot<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Ennen postinumeroiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa vuoden 1971 alussa kirjeiden lajittelu vaati tekij\u00e4lt\u00e4\u00e4n paljon maantiedon tuntemusta. Lajittelijan avuksi tehtiinkin erilaisia paikannimihakemistoja jo viime vuosisadalla, mutta alan klassikko on vuonna 1930 ilmestynyt Oskar R\u00e4s\u00e4sen toimittama hakemisto. Siin\u00e4 on lueteltu kylien, talojen yms. paikkojen nimi\u00e4 aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4 ja niit\u00e4 l\u00e4hin postitoimipaikka. Hy\u00f6dyllinen teos mm. kotiseutuker\u00e4ilij\u00e4lle. Viimeisin versio teoksesta on vuodelta 1968.<\/p>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-dcce1543822b83efa9b4567901003a29\"><strong>Muuta<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Postin sanaston osalta l\u00f6ytyy suomenkielisi\u00e4 postisanastoja ja sanakirjoja vieraskielisille ilmaisuille. Esimerkiksi Postisanasto vuodelta 1984 ja John Wirkbergin Expressions Postales vuodelta 1924.<\/p>\n\n\n\n<p>Posti on tilastoinut toimintaansa huolellisesti ja on julkaissut vuosittaisia tilastokirjoja, joissa esitetty mm. esimerkiksi l\u00e4hetysm\u00e4\u00e4ri\u00e4 toimipaikoittain. N\u00e4m\u00e4 tilastokirjat ovat hy\u00f6dyllisi\u00e4 esimerkiksi kotiseutuker\u00e4ilj\u00f6ille.<\/p>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-70c4832a5cf67bf0c2473158f3489dc7\"><strong>Tutkimukset<\/strong><\/h4>\n\n\n\n<p>Valmiissa tutkimuksissa on l\u00e4pik\u00e4yty alkuper\u00e4isdokumentteja, joissakin tapauksissa saadut tiedot on sen j\u00e4lkeen varmennettu havaintomateriaalilla ja lopuksi tiedot on koottu yhteen. Valmiiden tutkimusten kohdalla on aina pidett\u00e4v\u00e4 mieless\u00e4 mahdolliset ongelmat l\u00e4hteiden kattavuuden, tietojen kirjaamisen kuin tietojen tulkinnan suhteen. Siksi onkin suositeltavaa ainakin ongelmatilanteissa tarkistaa tiedot aina alkuper\u00e4isl\u00e4hteist\u00e4. Lis\u00e4ksi on muistettava, etteiv\u00e4t l\u00e4hteetk\u00e4\u00e4n aina ole johdonmukaisia ja yksiselitteisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-1ef4083914699309dc45aa0294f4eacb\"><strong>Postin historia<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Postin historiasta on julkaistu kaksi kattavaa laitosta. Ne ovat ammattihistorioitsijoiden tekemi\u00e4 yleiskatsauksia, mutta antavat postihistorian harrastajille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 taustatietoa.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Jutikkala, Nurmio ja Osmonsalo, Suomen Postilaitoksen historia 1638 \u2013 1938, osat I-III, vuodelta 1938<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Pieti\u00e4inen, Suomen Postin Historia, osat I \u2013 II, vuodelta 1988<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Lis\u00e4ksi kannattaa mainita Alexander Boismanin Historik \u00f6fver den Finska Postf\u00f6rvaltningen under perioden 1855-1881, vuodelta 1895, v\u00e4hemm\u00e4n tunnettu postitoimen historiateos<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-9052e2030f2df073df6ecb3f888e1fd6\"><strong>Ruotsin vallan aika<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Sven Karlin, Vad kostade brevet? Vuonna 1975 julkaistu katsaus Ruotsin kotimaan kirjetaksoi- hin kautta aikain<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Lennart Ivarsson, Brevportot i Sverige 1786-1830. Taksat toimipaikoittain vanhan kirjoitusasun mukaiseen aakkosj\u00e4rjestykseen j\u00e4rjestettyn\u00e4. Kattava l\u00e4hdeluettelo.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-745410f58ef2703cb73b59c2ec6ac17a\"><strong>&#8221;Hirvikoski&#8221;<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Kaarlo Hirvikoski on koonnut teoksessa Suomen postitoimipaikat 1638-1985 yhteen kansiin kaikkien postitoimipaikkojen perustamis-, toimivaltamuutos- ja sulkemistiedot. Kirja on kaikkien posti- historian harrastajien perusteos.<\/p>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-9670e58c0dd6eda88cff5c20cd103994\"><strong>Taksakirjat<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Taksakirjoissa on koottu l\u00e4hetyslajeittain eri postitaksojen voimassaoloajat. Aiheesta on julkaistu viisi teosta ja lis\u00e4ksi postimerkkiluetteloissa on ollut tietoa yleisimmist\u00e4 taksoista. Julkaistut teokset ovat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Esa Mattila, Suomen postimaksut kotimaassa 1810-1875 sek\u00e4 ulkomaille Ven\u00e4j\u00e4n kautta 1816 \u2013 1852. Teos on paitsi taksakirja, my\u00f6s katsaus aikakauden postin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin ja ohjeisiin.<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Esa Mattila, Suomen postimaksuja 1881 \u2013 1985. Alan klassikko vuodelta 1985, jossa taksat luet telomuodossa.<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Hannu Rasehorn, Suomen Postitaksat 1900 \u2013 1985, vuodelta 1986. Tiedot on esitetty taulukkomuodossa.<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Hannu Rasehorn, Uusi Postitaksakirja 1891 \u2013 1991, vuodelta 1991. Laajennettu versio edellisest\u00e4, ulkoasu helppolukuisempi kuin edellisess\u00e4 versiossa.<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Hannula, Rasehorn ja Valtonen, Modernin filatelian postitaksat vuodelta 2002. Kaksiosainen j\u00e4rk\u00e4le, jossa erityispaino ulkomaan pakettitaksoilla.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-84bb71e4e687c5ccc982aba370e049db\"><strong>Leimakirjat<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Yksityisten tutkijoiden ja liiton tutkimusprojektien tuloksina on julkaistu runsaasti leimatutkimuksia mm. eri p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4leimatyypeist\u00e4 ja erikoisk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitetuista leimoista. Suomen filatelisti- liiton toimesta on julkaistu mm. tutkimukset<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Kaksirenkaisista leimoista<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Finland-leimoista<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Ven\u00e4l\u00e4isleimoista<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Telaleimoista<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Viestillisist\u00e4 ketjuleimoista<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Arvoposti ja kirjaamisleimat vuodelta 1999 (kirj. Matti Sipari)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Yksityisten ker\u00e4ilij\u00f6iden ty\u00f6n tuloksia on julkaistu esimerkiksi<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Aaro Laitisen kuvioleimahinnasto vuodelta 1981, jonka numerointi perustuu E. A. Hellmanin vuonna 1961 julkaisemaan luetteloon<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Teuvo Termosen ja Jorma Keturin Postisensuuria Suomessa 1914-1918 osat 1 ja 2 kattaa paitsi sensuurileimat, my\u00f6s sensuurin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t sulkijaliuskat.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-f9d6bd48b5c6c50c254a1b456c5b3873\"><strong>K\u00e4sikirjoitukset<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Kaikkia tutkimuksia ei ole syyst\u00e4 tai toisesta julkaistu, vaan niit\u00e4 l\u00f6ytyy k\u00e4sikirjoituksina. Postimuseon kirjastosta l\u00f6ytyy<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Kustaa Lakasen maalaiskirjeenkantajien numeroleimatutkimus 1950-luvulta (k\u00e4sikirjoituksessa on huomioitu jokaisesta numerosta vain sen ensimm\u00e4inen k\u00e4ytt\u00f6kohde eli muutoksia ei huomoitu)<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Reino Forst\u00e9nin postivaunuleimoja k\u00e4sittelev\u00e4 tutkimus.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-23ba8eaa9b173306c76f85c0385e3ce8\"><strong>Artikkelihakemistot<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Postihistorian alan tutkimuksia ja yksitt\u00e4isi\u00e4 havaintoja on julkaistu runsaasti filateelisessa lehdist\u00f6ss\u00e4. Postimuseon kirjastosta l\u00f6ytyy huomattava osa lehdist\u00e4 ja my\u00f6skin Pentti Anttilan kokoamat artikkelihakemistot, joiden avulla l\u00f6ytyy haluttua aihepiiri\u00e4 koskevat artikkelit. Artikkelihakemistot on julkaistu kirjoina<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Pentti Anttila, Suomen Filateelisen Lehdist\u00f6n hakemisto 1894 \u2013 1983, osat I \u2013 II<\/li>\n\n\n\n<li style=\"margin-right:var(--wp--preset--spacing--10);margin-left:var(--wp--preset--spacing--10)\">Pentti Anttila, Suomen Filateelisen Lehdist\u00f6n Hakemisto 1984 \u2013 1988 Lis\u00e4ksi hakemisto l\u00f6ytyy tietokonemuodossa Postimuseon kirjastosta.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-ba345718d1b78e1438fb3e4eb7188099\"><strong>Kirjaluettelot<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Juhani Olamo on vuosina 1980-82 julkaissut luettelot siihen menness\u00e4 ilmestyneist\u00e4 filateelisista julkaisuista. Teos Suomen Filateelisen kirjallisuuden bibliografia ilmestyi viidess\u00e4 osassa ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Postihistorian harrastajalle hyvi\u00e4 viitteit\u00e4, joskin monet teoksista ovat jo vaikeasti hankittavia.<\/p>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-6f7052a2a8d717a2b79e3cd113472d56\"><strong>Postimuseon muu materiaali<\/strong><\/h4>\n\n\n\n<p>Museoon on talletettu my\u00f6s ainutlaatuista arkistomateriaalia ja kokoelmia, jotka ovat pyynn\u00f6st\u00e4 saatavissa tutkittaviksi.<\/p>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-84bb71e4e687c5ccc982aba370e049db\"><strong>Leimakirjat<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Ainutlaatuisia leimatutkimuksemme l\u00e4hteit\u00e4 ovat kirjaston hallussa olevat alkuper\u00e4iset leimakirjat, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t leimapainanteet toimipaikoille l\u00e4hetetyist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4leimasimista alkaen vuodesta 1893. K\u00e4yt\u00f6n helpottamiseksi leimakirjat on valokopioitu ja leimakuvat on j\u00e4rjestetty paikkakunnan mukaan aakkosj\u00e4rjestykseen.<\/p>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-2c0b82e64d3eb1682b259972898858e2\"><strong>Leimasinkokoelmat ja -kortisto<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Kaikki k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistetut postileimasimet toimitetaan postimuseoon talletettaviksi. Museon leimasinkokoelmassa on arviolta 25 000 leimasinta ja kokoelmaan liittyy my\u00f6s kortisto, jossa on leimasinpainanteen lis\u00e4ksi leiman viimeinen k\u00e4ytt\u00f6p\u00e4iv\u00e4, mik\u00e4li se on vain tiedossa.<\/p>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-e0663b245932c1ec6d1be2e9f7d47139\"><strong>Toimipaikkahakemisto<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>Postimuseon kirjasto yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 toimipaikkahakemistoa, josta selvi\u00e4\u00e4 toimipaikkojen perustamiset ja niiden asemassa tapahtuneet muutokset. Kortisto on tietokoneella ja se on jokaisen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 museon asiakasmikrossa. Kortiston hakuperusteina voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin nimi\u00e4 kuin postinumeroita. Kysy k\u00e4yt\u00f6n opastusta postimuseon henkil\u00f6kunnalta.<\/p>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-605e633ef0ae784a34a133cf4f2cd6a8\"><strong>Joidenkin suosittujen alojen l\u00e4hteit\u00e4<\/strong><\/h4>\n\n\n\n<p>Seuraavaan on koottu luettelonomaisesti joidenkin suosituimpien ker\u00e4ilyalojen tietol\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-2d18bd8a4eced95d75bc0246f44197fe\"><strong>Kentt\u00e4postiker\u00e4ilij\u00f6iden tietol\u00e4hteit\u00e4<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Pentti Kopsa, Ker\u00e4ilij\u00e4n kentt\u00e4posti , vuodelta 1996<\/li>\n\n\n\n<li>Rainer Ahonius, Vapaussodan kentt\u00e4posti, vuodelta 1972<\/li>\n\n\n\n<li>Teuvo R\u00f6nkk\u00f6nen, Talvisodan kentt\u00e4posti ja postisensuuri, vuodelta 1989<\/li>\n\n\n\n<li>Teuvo R\u00f6nkk\u00f6nen, Talvisodan kentt\u00e4posti, Merivoimien osoitej\u00e4rjestelm\u00e4, vuodelta 1990<\/li>\n\n\n\n<li>Teuvo R\u00f6nkk\u00f6nen, Maavoimien osoitej\u00e4rjestelm\u00e4, vuodelta 1992<\/li>\n\n\n\n<li>Pentti Kopsa, Kentt\u00e4posti 1941-1945, vuodelta 1991<\/li>\n\n\n\n<li>Kentt\u00e4postiohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6t vuosilta 1919 ja 1941<\/li>\n\n\n\n<li>Kentt\u00e4postioppaat vuosilta 1939, 1940, 1941, 1944, 1960 ja 1983<\/li>\n\n\n\n<li>Hans G. Moxter, Finnland \u2013 Feldpost, saksalainen kokonaiskatsaus suomalaiseen kentt\u00e4postiin, saksaksi<\/li>\n\n\n\n<li>Les Freestone ja Eric Keefe, Finnish Fieldpost 1939-1945, englantilaisten yhteenveto suomalaisesta kentt\u00e4postista, englanniksi<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<div style=\"height:20px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<h5 class=\"wp-block-heading alignwide has-base-2-color has-text-color has-link-color wp-elements-ab0eaf359d6df9eb72264a56bdab3c5b\"><strong>Kotiseutuker\u00e4ilij\u00f6iden tietol\u00e4hteet<\/strong><\/h5>\n\n\n\n<p>(Useimmat kotiseutuker\u00e4ilij\u00f6iden l\u00e4hteet on p\u00e4\u00e4osin esitelty tarkemmin jo edell\u00e4)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-contrast-1-color has-text-color has-link-color wp-elements-ffcae1cfac9f4e45cc5dbf27b333cc79\">Ker\u00e4ilij\u00f6iden toimesta on julkaistu lukuisia jotain tiettyj\u00e4 alueita koskevia kirjoja ja pienpainanteita, joita kannattaa etsi\u00e4 Postimuseon kirjastosta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaarlo Hirvikoski, Suomen postitoimipaikat 1638 \u2013 1985<\/p>\n\n\n\n<p>Postimuseon toimipaikkahakemisto<\/p>\n\n\n\n<p>Postimuseon leimakirjat alkuper\u00e4isin leimapainantein<\/p>\n\n\n\n<p>Leimatutkimuksiin perustuvat kirjat (muista my\u00f6s esim. kuva- ja leirint\u00e4leimat)<\/p>\n\n\n\n<p>Osoitehakemistot vuosilta 1930 ja 1967<\/p>\n\n\n\n<p>Kiertokirjeet 1812-1989 (Toimipaikkojen perustamiset, toimivaltuuksien muutokset ja sulkemiset)<\/p>\n\n\n\n<p>Toimipaikkojen historiikit (Postimuseon kokoelmista l\u00f6ytyy vuosip\u00e4ivien yhteydess\u00e4 laadittuja toimipaikkojen historiikkeja)<\/p>\n\n\n\n<p>Kunnan- ja pit\u00e4j\u00e4nhistoriat<\/p>\n\n\n\n<p>Paikallislehtien vanhat vuosikerrat<\/p>\n\n\n\n<p>Kustaa Lakasen numeroleimatutkimus, lis\u00e4ksi Suomen Postimerkkilehden numeroissa 1\/1985- 8\/1986 on julkaistu Reino Forst\u00e9nin tutkimus numeroleimoista vuoteen 1931<\/p>\n\n\n\n<p>Postipys\u00e4kkileimoista on julkaistu Kaarlo Hirvikosken tutkimukset Lapin, Mikkelin ja Kuopion l\u00e4\u00e4nin leimoista<\/p>\n\n\n\n<p>Postitilastot (Tietoa mm. eri toimipaikkojen vuosittaisista l\u00e4hetysm\u00e4\u00e4rist\u00e4)<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjallisuus ja muut tietol\u00e4hteet Tutkija tarvitsee kohteidensa tutkimisen tueksi tietoja aiemmin tehdyist\u00e4 selvityksist\u00e4 ja tutkimuksensa aiheeseen liittyvist\u00e4 alkuper\u00e4isdokumenteista. Huomattava osa suomalaisen postihistorian tutkimuksessa tarvittavasta keskeisest\u00e4 l\u00e4hdemateriaalista l\u00f6ytyy Postimuseon kirjastosta. Kirjastosta l\u00f6ytyy lis\u00e4ksi ulkomaiden postihistoriaa k\u00e4sittelevi\u00e4 julkaisuja. Museon kirjasto on julkinen kirjasto. Mik\u00e4li et p\u00e4\u00e4se itse k\u00e4ym\u00e4\u00e4n kirjastossa, voi lainauksen tehd\u00e4 puhelimitse (numerosta 040 518 2713) [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-108","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.phy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/108","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.phy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.phy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.phy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.phy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=108"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.phy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/108\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":223,"href":"https:\/\/www.phy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/108\/revisions\/223"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.phy.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=108"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}